 |
Langan päässä yhteisö
Helsingin työväenopiston käsityökurssit ovat paljon muutakin kuin käsitöiden tekemistä. Kursseilla syntyy yhteisöjä, joissa jaetaan osaamista, kokeillaan rohkeasti uutta ja opitaan yhdessä. Vuorovaikutus kulkee molempiin suuntiin, sillä myös opettajat saavat opiskelijoilta uusia näkökulmia ja oivalluksia.
Syyskuun alussa Työväenopiston käsityöaineisiin saatiin uusia suunnittelijaopettajia, kun Kirsi Juntunen, Marjo Malinen ja Kristiina Tergujeff aloittivat tehtävissään eläköityneiden opettajien seuraajina.
Sukupolvenvaihdos tarjoaa mahdollisuuden tarkastella toimintatapoja uusin silmin. Suuret uudistukset eivät kuitenkaan synny hetkessä, vaan alkuun tärkeintä on ottaa uusi työ haltuun.
Kokemusta mukana, intoa edessä
Juntusen sydäntä lähellä on kankaankudonta, joka kuuluu nykyään yhä harvemman oppilaitoksen tarjontaan.
– Olen valmistunut tekstiilialan suunnittelijaksi pääaineenani kudotut kankaat. Nyt saan jaettua omaa ammattitaitoani eteenpäin, hän iloitsee.
Työväenopisto ei ollut hänelle aivan vieras paikka. Juntunen työskenteli Työviksellä tuntiopettajana jo vuosina 2008-2019. Tämä helpotti suuresti uuteen työhön hyppäämistä.
Myös Tergujeff on tuttu kasvo monille opiskelijoille. Hänen osaamisalueitaan ovat kankaan kuviointi, kirjonta ja ompelu, ja hän on opettanut Työväenopistossa tuntiopettajana jo kymmenen vuoden ajan.
– Olen opettanut laidasta laitaan kaikkea käsityötä, kudontaa ja neulontaa lukuun ottamatta, hän nauraa.
Malinen puolestaan kiittää lämpimästi uutta työyhteisöään.
– Käsityötiimi on auttanut ja ollut tukena. Apua on aina saanut, kun sitä on tarvinnut. Työyhteisöön onkin ollut helppo tulla, kun vastaanotto on ollut niin kannustava, hän kiittelee.
Loimet, langat ja luovuuden rajat
Juntusen kursseilla kaksitoista opiskelijaa työskentelee yhdessä kangaspuiden äärellä. Opiskelijat suunnittelevat yhteiset loimet, joiden ympärille kudontaprojektit rakentuvat.
– Loimi on kankaankudonnassa kankaan pituussuunnassa kulkevien lankojen järjestelmä, joka luodaan ensin luomapuilla ja rakennetaan sen jälkeen kangaspuihin. Kun loimi on valmis, kudetta kuljetetaan loimen viriössä sukkulan avulla. Näiden kahden lankajärjestelmän risteytyessä syntyy vähitellen valmis kangas, Juntunen kertoo.
Opettajan tehtävänä on luoda sopivat raamit. Rajauksilla varmistetaan, että oppimistavoitteet, aikataulut ja budjetti pysyvät hallinnassa, mutta samalla jätetään tilaa opiskelijoiden omalle luovuudelle.
– Tunneillani on hyvä vuorovaikutus minun ja opiskelijoiden välillä, ja opin itsekin koko ajan oppilailta.
Myös Malinen kokee työnsä erityisen mielekkääksi.
– Pitkään perusopetuksessa työskennelleenä aikuisten opettaminen on tuntunut erityisen mukavalta.
Yhdessä ommeltu yhteisö
Tergujeff kertoo nauttivansa siitä, että opiskelijat ovat tulleet kursseille vapaaehtoisesti, omasta puhtaasta kiinnostuksestaan käsityötä kohtaan.
– Se luo opettajalle tietynlaisen vapauden, kun jatkuvasti ei tarvitse motivoida opiskelijoita.
Monella hänen kursseillaan on vuosikymmenten kokemus käsitöistä.
– Tunneillani on opiskelijoita, jotka ovat harrastaneet käsitöitä jo ennen kuin olen itse edes syntynyt. Ei siinä voi ottaa sellaista asennetta, että tässä minä nyt kerron, miten asiat kuuluu tehdä.
Käsityökurssien merkitys ei kuitenkaan rajoitu pelkkään tekemiseen.
– Korona-aika paljasti, miten tärkeää opiskelijayhteisö ja yhdessä tekeminen ihmisille ovat.
Tunneilla tieto kulkee kaikkiin suuntiin.
– Opettaja oppii opiskelijoilta ja opiskelijat oppivat toisiltaan. Se yhteisöllisyys tekee toiminnasta merkityksellistä.
Tergujeff kertoo yllättyneensä siitä, kuinka tärkeä rooli käsityöharrastuksella monien elämässä on.
– Työväenopiston kurssit ajatellaan helposti vapaa-ajan harrastukseksi, mutta todellisuudessa tekeminen, uuden oppiminen ja yhteisö auttavat etenkin senioreita pysymään mukana yhteiskunnassa ja elämässä. Se on mittaamattoman arvokasta.
Lopputuloksen ei tarvitse olla täydellinen
Uusien asioiden kokeileminen on Tergujeffille tärkeä osa opetusta.
– Tykkään kokeilla kaikkea uutta, vaikken tietäisi toimiiko se. Aikuisten kanssa se on mahdollista, ja kankaan kuvioinnissa se toimii erityisen hyvin.
Kokeilemisen filosofia näkyy myös opetuksessa.
– Haluan opettaa sitä, että aina ei tarvitse tehdä täydellistä. Voi kokeilla, ja lopputuloksesta tulee mitä tulee.
Myös ideoinnin tukeminen kuuluu opettajan työhön.
– Kankaan kuvioinnin ja painannan puolella ei ole tarkkaa määritelmää siitä, mitä pitäisi tehdä. On ollut antoisaa päästä auttamaan myös niitä opiskelijoita, joilla ei vielä ole valmista ajatusta siitä, mitä he haluaisivat tehdä, Tergujeff pohtii.
Mitä suunnittelijaopettaja tekee?
Moni ei tiedä, että suunnittelijaopettajan työ koostuu muustakin kuin opettamisesta. Kurssien pitämisen lisäksi suunnittelijaopettaja suunnittelee lukujärjestyksiä ja kurssitarjontaa, vastaa materiaalihankinnoista, järjestää sijaisuuksia, huolehtii opetustilojen toimivuudesta ja osallistuu opiston kehittämistyöhön.
Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä muun käsityötiimin kanssa. Samalla mietitään, millaisia kursseja opiskelijat tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa sekä miten opiston tavoitteet näkyvät käytännön arjessa.
Katso kaikki käsityön kurssit ilmonet.fi-sivulta
Kuva: Pinja Landén
Takaisin uutiskirjeeseen |
|
